Juurela harjoittaa Ratalampi Caring Pony nimellä sosiaalipedagogista ja ratkaisukeskeistä (terapia)toimintaa Uimaharjussa. Pääasiassa toiminta on leirejä, kursseja, kerhoja ja terapiatoimintaa (esimerkiksi autisteille).
Juurelan toiminta on "matalan kynnyksen yritystoimintaa", jonka taustalla on "halu edistää omaa osaamista, hyödyntää omia poneja ja toimia vapaasti omassa toimintaympäristössä, ilman varsinaisen yrittäjyyden tuomia vastuita". Toiminta on harrastuspohjaista ja Juurelalla on sen lisäksi varsinainen päivätyö. Toiminnan taustalla on harrastustoimintaa, osaamista ja toiminnan tavoitteena on tuon osaamisen tuotteistaminen.
Juurelalla ei ole omaa Y-tunnusta ja hän toimii käytännössä Pohjois-Karjalan Napakka osuuskunnan kautta, joka vastaa työnantajavelvollisuuksista ja hoitaa laskutuksen. Osuuskunta vähentää tietyn prosenttiosuuden laskutuksesta maksettavasta palkasta omien kulujensa kattamiseksi (käytännössä työnantajavelvollisuudet ym. osuuskunnan kiinteisiin kuluihin kuuluvat menot).
Juurelan diojen pohjalta kerättyä tietoa Napakka osuuskunnasta:
- Työosuuskunta NAPAKKA on monialaosuuskunta
- ei pakollinen jäsenyys
- oikeus palkansaajan työttömyysturvaan
- asiakkaiden hankintakanava
- verkostoitumisen paikka
- voi kehittää yhteisiä tuotteita ja palveluja
- päättää itse työajoistaan ja palkastaan
- tehdään työsopimus
- sopii tilanteeseen, jossa päätoiminen yrittäjyys ei ole mahdollista
Huomattavaa on kuitenkin, ettei NAPAKAN kautta voi harjoittaa tavaroiden myyntitoimintaa, ainoastaan palveluiden myyntiä.
Juurelan toimintaan ja Napakka osuuskuntaan liittyvä luento olisi todennäköisesti ollut hieman antoisampi, mikäli hän olisi itse päässyt paikalle asiasta kertomaan, mutta toisaalta myös Tiina osasi kertoa toiminnasta olennaisimmat pointit ja oli mukava kuulla NAPAKKA osuuskunnasta, jonka palveluja näytti myös jokunen kääntäjä käyttävän. Hyödyllinen vinkki siis, jonka voikin pitää mielessä.
Samalla periaatteellahan toimii käytännössä myös Itä-Suomen yliopiston kääntäjäopiskelijoiden Osuuskunta Monikieliset. Eli siellä myös jäsenet (kääntäjäopiskelijat) pääsevät harjoittelemaan yrittäjätaitoja kuten asiakkaiden kanssa viestimistä, tarjousten ja työn tekemistä sekä laskutusta. Samoin kuin NAPAKKA osuuskunnassa, myös Monikielisissä jäsenet säilyttävät palkansaajan aseman, jolloin Monikielisistä maksetaan heille palkkaa ja Monikieliset huolehtii myös jäsentensä työnantajamaksuista, ennakonpidätyksistä sekä lakisääteisistä työeläke ja sosiaaliturvamaksuista. Myös Monikielisillä toiminta rahoitetaan pidättämällä jäsenten Monikielisten kautta laskuttamista töistä tietty prosenttiosuus. Joten sinällään NAPAKKA osuuskunnan kaltainen toiminta on tuttua niin osuuskunnan töitä tekevänä jäsenenä kuin myös hallituksen jäsenenä ja palkanmaksutehtävien vastaavana jäsenenä. Osuuskunta Monikielisissä on tosin tulevaisuuden kannalta sellainen rajoitus, että sen jäsenenä voi tehdä töitä vain vuoden valmistumisen jälkeen (koska osuuskunnan tarkoituksena on toimia väylänä kääntäjäopiskelijoiden työkokemuksen hankkimiseen sekä työllistymisen edesauttamiseen), joten siinä mielessä tuo NAPAKKA osuuskunta voisi olla hyvä väliaikainen toimintatapa ennen mahdollista yrityksen perustamista. Tai mikäli ei perustaisikaan yritystä tai Y-tunnusta ollenkaan ja tekisi käännöstöitä lähinnä päivätyön ohessa niin pitäisin NAPAKAN kautta toimimista hyvänä vaihtoehtona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti