Toinen 11.3. puhuja oli Joona Kapanen, jota on tituleerattu elämäntapayrittäjyyden edustajaksi. Kapasta on toisaalta myös luonnehdittu portfolioyrittäjäksi ja sarjayrittäjäksi, sillä hän on mukana monenlaisessa yritystoiminnassa samanaikaisesti. Hänellä on oma toiminimi, hän on ollut mukana lanseeraamassa kuplapalloa Suomeen ja on yhä mukana toiminnassa, on mukana ideointivalmennus Idema Oy:ssä, sekä viimeisimpänä on myös osakkaana Treveco sijoitusyhtiössä.
Idema Oy:n ideointivalmennustoiminnan ydintä on oppimismenetelmien kehitystyö mm. yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä erilaisten ärsykkeiden, uusien toimintatapojen ja innovatiivisuuteen liittyvien prosessien ja järjestelmien kehitystä työyhteisöissä. Sivuprojekteina tähän liittyvät yrittäjyyskasvatukseen liittyvät projektit (joista erityisen hieno esimerkki on nuorisotakuun puitteissa toteutettu syrjäytyneiden nuorten kesäkahvila, jossa nuoria valmennettiin ensin kolme kuukautta, jonka jälkeen nämä itsenäisesti vastasivat kesäkahvilansa pyörittämisestä).
Kuplapalloa Kapanen luonnehti B2B ja B2C kaltaiseksi toiminnaksi. He ovat olleet kuplapallon ensimmäisiä palveluntarjoajia Suomessa ja pyrkivät nyt uudistumaan aina jollakin tavalla erottautuakseen muista alalle tulleista toimijoista.
Treveco sijoitusyhtiössä sijoitetaan mm. asuntoihin ja alueisiin, start-uppeihin jne. Kapasella itsellään ei ole kokemusta tai osaamista alalla toimimisesta ja onkin käytännössä vain osakkaana toiminnassa (ei niinkään pyörittämässä sitä).
Tmi Joona Kapanen (B2B) kautta hän tarjoaa myynnin ja markkinoinnin konsultointia yrityksille, sekä tuotteistamisen osaamista. Osa Kapasen omaa osaamista on nimenomaan sen tunnistaminen, mikä on kannattavaa bisnestä ja mikä ei.
Kapanen itse luonnehtii yrittäjyyttään niin, että hänellä on kolme yritystä, eikä edelleenkään varsinaista liikeideaa. Hän kokee ns. missiokseen yrittäjyyden kynnyksen madaltamisen. Tietenkään hän ei kannusta perustamaan yritystä, jos ei tiedä onko toiminnalle minkäänlaisia asiakkaita. Toki täytyy ensin selvittää olisiko idealle kiinnostusta, pystyykö sitä myymään, voiko sen ympärille rakentaa kannattavaa yritystoimintaa. Ei kuitenkaan pidä odottaa sitä täydellisen idean syntymistä eikä liikaa valmistella asioita, sillä muuten ei koskaan uskalla lähteä toimintaansa viemään eteenpäin, liiketoiminnassa ja yrittäjyydessä kun on aina riskejä mukana.
Kapasella, josta suorastaan huokuu intohimo ja innostus yrittämiseen, oli paljon samoja pointteja kuin 16.2. puhuneella Timo Ruohiolla. Yksi näistä oli tavoitteiden tärkeys. Tavoitteiden ei Kapasen mukaan tarvitse olla mitään suureellista, kunhan niitä vain on. Hän itse asetti vuonna 2010 itselleen kaksi tavoitetta: tulla kutsutuksi puhumaan yrittäjyydestä (check!) ja saada siitä tietty summa palkkiota. Toisen toteutumista vielä odotellaan, mutta lähellä kuulemma ollaan.
Kapasen oma koulutuspolku osoittaa sen, että totutusta koulunpenkkimallista poikkeamalla voidaan saada erittäin hyviä tuloksia aikaan. Hän korosti sitä, että hän on oppinut asiat nimenomaan tekemällä ja korosti myös sitä, ettei kannata olla liian ankara itseään kohtaan osaamisensa suhteen. Kaikkia asioita ei voi osata valmiiksi vaan suurimman osan oppii tehdessään tai sitä mukaa kun asioita sattuu tulemaan eteen. Toisin sanoen on uskallettava luottaa omaan kykyynsä oppia asioita silloin kun ne tulevat oikeasti eteen, eikä vain aina valmistautua etukäteen kaikkeen, sillä on mahdotonta opetella kaikkea mahdollista etukäteen.
Kapasen koulutus on alusta asti painottunut yrittäjyyteen, joten on luonnollista, että hän on jatkanutkin yrittäjänä. Siitä tosin voidaan kiistellä, että onko Kapanen nyt erityisesti kouluttautunut johonkin (samalla tavoin kuin esimerkiksi lääkärit tai asianajajat, joilta vaaditaan tietty koulutus) vai onko kyse kuitenkin enemmän yrittäjyyteen valmistautumisesta ja sen hyödyntämisestä sekä itsensä kehittämisestä.
Kapasen ehdoton johtoajatus vaikuttaa olevan ideointi ja sen merkitys. Ideoinnista voi syntyä uutta osaamista, uusia tapoja tehdä asioita ja uusia tapoja menestyä. On vain oltava uskallusta ideoida ja lähteä myös toteuttamaan niitä ideoita.
Kapanen kuitenkin myös toteaa myynnin olevan kaiken avain. Samaa sanoi myös Ruohio. Kun osaa myydä, niin "ilman osaamistakin" voi saada toimeksiantoja. Sitä kautta sitten tulee opeteltua niitä asioita, kun on syy tehdä tai opetella jotakin. Esimerkkinä tästä Kapanen kertoi, että hän itse mm. oli opiskelijana "ilman osaamista" ja referenssejä vastannut suuren tanskalaisen suklaamerkin lanseerauksesta ja markkinoinnista ja myynnistä Suomen markkinoilla vuoden ajan. Mitä hän oli käytännössä tehnyt, oli että hän myi vastustamattoman hyvän idean, jolloin hän pääsi sitä myös toteuttamaan. Tässä kytkeytyvät loistavasti toisiinsa niin ideoinnin kuin myynninkin merkitys. Kun vain on vastustamattomia ideoita ja osaa pokkana myydä näitä ideoitaan, niin silloin saa asiakkaita ja pääsee eteenpäin.
Tähän liittyy myös ajatus siitä, että voi myydä palveluita/ideoita, joita ei välttämättä itse osaa toteuttaa, mutta kunhan vain hankkii siihen sitten ihmiset jotka osaavat! Tätähän kaikki mm. välitystoiminta on. Näkyy hyvin esimerkiksi käännösalalla, jossa käännöstoimistoilla ei itsellään välttämättä ole tekijöitä työlle valmiina, he vain tekevät tarjouksen ja sitten vasta toimeksiannon saatuaan alkavat kyselemään alihankkijoiltaan kuka työn tekee. Tässä vain usein alihankkija saa työstä lyhemmän korren, sillä käännöstoimisto on jo tehnyt tarjouksen, jonka asiakas on hyväksynyt ja ilmoittaa vain sitten kääntäjälle, että budjetti on tämä joko hyväksyt tai et. Tässä siis alihankkijalta itseltään häviää neuvotteluvara. Toisaalta, alihankkijat itse ajavat itsensä ahdinkoon hyväksymällä huonoja työehtoja ja liian pientä korvausta. Mikäli käännöstoimistojen ehtoihin ei suostuttaisi alihankkijaportaassa olisi käännöstoimistojenkin pakko tarkistaa tekemiään tarjouksia tai omaa katettaan.
Pointtina kuitenkin tosiaan oli Kapasellakin se, että ei pidä olla liian vaatimaton oman osaamisensa suhteen ja sen suhteen etteikö omaa ideaansa voisi myydä. Jos ei vielä osaa jotain siihen liittyvää voi sen aina opetella tai sitten hankkii työlle sellaisen tekijän, joka työn osaa tehdä. Ideoilla on suuri merkitys ja samoin rohkeudella myydä asiakkaille näitä ideoita.
Kapanen uskoo suuresti myös siihen, että yrittäjänä on kaikki mahdollista, kunhan on vain itse aktiivinen. Aktiivinen ideoimaan, aktiivinen myymään, aktiivinen tarttumaan tilaisuuksiin. Hän myös korosti sitä, että mikäli saat myytyä yhdelle asiakkaalle jonkin asian, saat sen varmasti myytyä toisellekin.
Kapanen korosti myös erilaisuuden ja erottumisen merkitystä. Täytyy osata erottautua (brändätä itsensä ehkä?) niin, että asiakas osaa itse kertoa millä tavoin toiminta on erilaista kuin muilla. Täytyy osata olla erilainen ja uskaltaa ottaa myös riskiä. Ilman riskinottoa ei voi myöskään saavuttaa mitään.
Uskalluksen puutteesta Kapanen antoi esimerkkinä juurikin tuon Kuplapallon tuomisen Suomeen. Heillä oli mietinnässä mahdollinen laajentuminen, ehkä franchising-toiminnan kautta esimerkiksi, mutta he eivät uskaltaneetkaan lähteä kasvamaan silloin kuin olisi pitänyt. Lopputuloksena he saivat huomata, että tämän jälkeen on alueellisesti ilmaantunut useita erilaisia kuplapallotoimintaa tarjoavia toimijoita, joista osa suoraan kopioi Kapasen ja kumppaneiden alkuperäisen toimintamallin ja toimintatavat. Myös näillä alueellisilla toimijoilla tuntuu bisnes pyörivän hyvin, joten kriittisellä hetkellä sattuneen rohkeuden puutteen vuoksi idean lanseerannut tiimi jäikin nyt vaille tätä lisääntynyttä liiketoimintaa.
Kuplapallon taival oli myös muuten alkuun hieman kivikkoinen, sillä kun toimintaa oltiin tuomassa ensi kertaa Suomeen joutuivat he kuplapallomarkkinoilla huijauksen kohteeksi ja menettivät huomattavan summan investoimaansa rahaa. Tässä kohtaa kuitenkaan ei annettu vastoinkäymisen lannistaa ja otettiin uudelleen riskiä. Tällä kertaa se sitten kannattikin ja kuplapallo saatiin tuotua Suomeen. Nyt bisnes pyörii jatkuvasti, toki täytyy tehdä jatkuvasti töitä mm. erottautumisen puolesta, mutta riskinotto toi myös tulosta.
Kapasen mukaan yrittäjyyden iso etu on se, että oppii paljon enemmän, kun haluaa viedä asiaa koko ajan eteenpäin sitä vastoin, että olisi vain töissä.
Erittäin tärkeä pointti Kapasella oli myös asiakkaan tarpeeseen ja asiakkaan mukaan myyminen. Toisin sanoen on kuunneltava asiakasta ja sitä, mitä asiakas kertoo tarvitsevansa ja sovitettava tarjoamansa palvelu asiakkaan tarpeeseen. Hän mainitsi myös sen pointin, etä täytyy olla selvillä myös asiakkaan maksukyvystä. Kaikki asiakkaathan tahtovat alennusta, joten täytyy tietää kannattaako alennuspyynnöille lotkauttaa korvaansakaan. Rahaa uskaltaa Kapasen mukaan myös pyytää enemmän silloin, kun on itse hyvin selvillä siitä, miksi sitä pyytää sen verran kuin pyytää. Jos hinnoittelu on tehty mututuntumalla on se silloin huomattavasti heikommissa kannattimissa, kuin silloin kun hinnoittelussa on otettu huomioon mm. kulut, jotka myynnillä tulisi kattaa.
Kapanen mainitsi myös kuinka tärkeää on säilyttää focus kaikessa toiminnassaan. Mikä on suunta, mikä on tavoite ja miksi teen tätä? Lyhyen aikavälin tavoitteiden lisäksi on oltava pitkäaikaisia tavoitteita: mihin haluan toimintaani viedä? Missä haluan olla 5 vuoden päästä? Kapasen mukaan omat visiot ja missiot ovat tärkeämpiä kuin liiketoimintasuunnitelmat. Kun tietää mitä haluaa ja mihin haluaa toimintaa kehittää, löytyy siihen myös keinot.
Kapasen mukaan kannattaa myös panostaa markkinointinimensä luomiseen, sillä sitä ihmiset käyttävät tiedon etsimiseen palvelustasi (ja ostopäätöksen tekoon). Olennaista on myös olla oikeasti erilainen ja erottautua muista. Tähän liittyy myös ajatus siitä, että kannattaa verkostoitua sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa kaikki muut eivät jo ole verkostoitumassa (eri suuntaan kulkemista).
Kapanen kannustaa suuresti hyppäämään tuntemattomaan ja olemaan utelias, tekemään uusia asioita sekä olemaan aktiivinen. Apuakin saa, jos vain osaa pyytää, joten ei kannata pelätä liiaksi sitä, ettei osaa. Tärkeintä on pyrkiä eteenpäin ja pyrkiä parempaan. Parhaimman tuloksen saa vain menemällä rohkeasti epämukavuusalueelle ja haastamalla itsensä yhä uudelleen ja uudelleen. Kapanen myös kannustaa tavoittelemaan korkeuksia ja juhlimaan onnistumisia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti